Evoluutio video

Katsoimme tunneilla videota, jonka eri osat kertovat eri aiheista. Videota katsellessa teimme muistiinpanoja, joita esitän tässä postauksessa. Olin poissa tunnilta, jolloin katsottiin videon ensimmäinne osa, joten siitä ei valitettavasti ole muistiinpanoja. 

Ihmisen evoluutio osa 1.

Australopithecus afarensis - laji oli ensimmäisiä, joka käveli kahdella jalalla. Miten se tapahtui?

Puuapinasta afarensikseksi

Kun merenpohja laajeni, se muokkasi maata niin rajusti, että Intia törmäsi Aasiaan ja muodostui Himalajan vuoristot. Ilmasto muuttui, sateet veivät kosteuden ja tuulista tuli kuivia. Niiden seurauksena puusto harveni, jolloin apinoiden oli pakko siirtyä silloin tällöin maahan. Siitä syystä ne ja niiden liikkumistapa muuttui. Mitä hyötyä kahdella jalalla kävelemisestä sitten oli? Pääsyynä toimivat seksi ja poikasen hoito, jotka ovat ratkaisevia tekijöitä lajin jatkamiseen. Apinat alkoivat osoittaa jonkinlaista inhimillistä rakkautta perhettään kohtaan. Kahdella jalalla kävellessä ne myös näkevät paremmin ja kauemmas.

Ihmisen evoluutio osa 3.

Videossa käsiteltiin lajia nimeltä Homo Ergaster. Sana ergaster on peräisin kreikan kielestä, joka tarkoittaa työmiestä. Ne osasivat mm. itse tehdä kivikirveitä ja hyödyntää niitä vaikka metsästämisessä. Se kertoo lajista paljon. Laji asui n. 1.9-1.4 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa ja on osa kädellistä Homo-sukua.

Kuvassa Homo Ergaster mies ja nainen.

Ergastereilla ei ollut varsinaista kotipaikkaa, vaan ne vaelsivat paikasta toiseen ruoan perässä. Saadakseen ruokaa, oli sen eteen nähtävä suuri vaiva. Ne väijysivät ja lopulta juoksivat saaliinsa kiinni. Juoksu kuumassa Afrikassa vaati hyvän lämmönpoistojärjestelmän, joten ne omasivat parhaimman homo-suvun kehon jäähdytysjärjestelmän, ne hikoilivat läähättämisen sijasta. Saaliin väijymiseen tarvittiin jo enemmän päättelykykyä, joka mahdollistui jo isommilla aivoillak, jotka olemme perineet juuri Ergastereilta. Niiden kekseliäisyys kuitenkin oli vielä todella huono nykyihmiseen verrattuna. Ergasterit ymmärsivät maailman sellaisena kuin se on, mutta ne eivät ymmärtäneet esim. eläinten jälkiä maassa, jota vain nykyihmiset voivat tehdä, mutta eläimen nähdessä ne osasivat jo käyttää kommunikointia. Ne osasivat toimia ryhmissä ja ymmärtää toisiaan, kommunikoida katseilla ja äännellä tavalla, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran ihmisen ääntelyksi. Laji ei ollut kovinkaan kehittynyt miljoonassa vuodessa, mutta niiden elinajalla keksittiin tuli. Tuli on varmastikin syntynyt ikäänkuin vahingossa esim. kivien kolahtaen yhteen, jolloin niiden muodostama kipinä on lentänyt kuivaan heinään. Uskotaan, että tuli on vienyt kehitystä paljon eteenpäin. Laji lähti Etelä-Afrikasta Niiltä pitkin kohti Eurooppaa.

Ihmisen evoluutio osa 4.

Ergasterit olivat kulkeneet pitkälle ruoan perässä ja olivat kokeneet kovan matkan. Seuraava kehittynyt laji oli Homo Heidelbergensis (heidelberginihminen). Laji ilmaantui noin puoli miljoonaa vuotta sitten Eurooppaan. Laji oli paljon nykyihmistä kestävämpi ja kovamielisempi, koska luonnonolot olivat paljon rankemmat. Vallitsi kylmä kausi, ja kehittynyt laji näki ensimmäisen kerran lunta. Kylmyyden tullessa saaliseläimet vähenivät ja ruokaa oli entistä vaikeampi saada. Saalistaessa eläimiä niiden piti pystyä kylmässäkin juoksemaan. Juostessa  yleinsä hikoilee, mutta heidelbergensisten nenät olivat kehittynet niin suuriksi, että niiden ei tarvinnut hiota, muuten hiki olisi jäätynyt kylmyydessä iholle. Niiden raajat olivat lyhyempiä, joka vähensi kehon lämmönhukkaa. Lajin uutena piirteenä oli ymmärtää ja käyttää rakkautta. Esim. jos joku heimossa kuoli, niin sitä surettiin kuten nykyäänkin, mutta jäsentä ei kuitenkaan haudattu tai muisteltu kuin nykyään. Niille tuli muutenkin kyky välittää toisistaan vahvemmaksi, esim. miehet saattoivat kilpailla naisesta. Ne eivät kuitenkaan ymmärtäneet vielä maailmaa, niilä ei ollut mielikuvitusta ja ne vain ymmärsivät sen minkä tarvitsi. Jääkauden aikana heidelbergensikset kehittyivät neandertalilaisiksi.