Elämän esihistoriallinen aika (4 600 - 600 mvs)
-Ensimmäiset bakteeria muistuttavat eliöt ilmestyivät n. 3,6 miljardia vuotta sitten.
-Bakteerien kaltaisista valtamerissä eläneistä soluista kehittyi rakenteeltaan monisoluisia.
-Eliölajien muuttumisen, eli evoluution myötä syntyi uusia elämänmuotoja.
Elämän vanha aika (600 - 230 mvs)
Kambri:
Monisoluisten kuorellisten merieläinten nopean kehityksen aikaa. Meret olivat lämpimiä ja matalia. Maaeläimiä ei vielä ollut. Uusia eläinryhmiä syntyi ja katosi nopeasti. Silloiset eläimet, kuten trilobiitit ja nilviäiset olivat enimmäkseen selkärangattomia.
Trilobiitti |
Ordoviikki:
Selkärangattomien valtakautta. Kaudelle tyypillistä oli merieläinten runsaslajisuus ja nopea kehittyminen. Meressä eli mm. meduusoja ja oikosarvia. Ensimmäiset selkärankaiset (leuattomat panssarikalat) ilmestyivät. Vedessä eli putkilokasveja ja maalle alkoi ilmestyä leviä.
Oikosarvinen |
Siluuri:
Elämää enimmäkseen merissä. Hämähäkkieläimiä ja skorpioneja vaelsi maalle. Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat lajiutua ja vähitellen sopeutua kuivuuteen. Niveljalkaisia liikkui maalla. Öljykerrostumia syntyi merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.
Devoni:
Devonikaudella kalojen monimuotoisuus kasvoi huomattavasti. Leuattomista panssarikaloista kehittyi leuallisia. Pienien niveljalkaisten trilobiittien määrä vähentyi ja epäillään, että kalat ja hait olivat alkaneet käyttää niitä ravintonaan. Sammakkojen kantaisät syntyivät. Ensimmäiset metsät kehittyivät. Kasvit kehittyivät monimuotoisemmiksi ja niiden lajimäärä kasvoi.
Leuaton Panssarikala |
Kivihiili:
Ilmasto oli lämmin ja kostea. Kasvillisuus oli rehevimmillään. Sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti ja ne saattoivat olla jättimäisiä. Kaudelle tyypillisiä olivat monilajiset kortemetsät. Myöhemmin kortemetsät joutuivat meren alle ja vajosivat merenpohjaan, maa-aines kerrostumien peittämiin. Kovan paineen alaisena kasvijätteet muuttuivat kivihiileksi.
Permi:
Puista tuli pikkuhiljaa havupuita. Valtalajina toimivat jo matelijat. Kehittyi suuri maaeläimistö kasvinsyöjineen ja lihansyöjineen. Matelijat kehittyivät ja synnyttivät uusia lajeja nopeasti. Sammakkoeläinten lajimäärä väheni. Permikauden lopulla tapahtui joukkotuho, jonka syytä ei tarkkaan tiedetä. Joukkotuhossa suurin osa merieläimistöstä ja maaselkärankaisista hävisi.
Dimetrodon, tunnetuin Permikauden matelija. |
Elämän keskiaika (230 - 65 mvs)
Trias:
Kaudella suurin osa maasta oli C:n muotoisessa jättiläismantereessa nimeltä Pangea. Laajoilla alueilla vallitsi kuiva ilmasto. Puut olivat mm. käpypalmuja, neidonhiuspuita ja siemensaniaisia, jotka pärjäsivät kuivalla. Lentoliskot ilmestyivät. Samoin kalaliskot, jotka elivät meressä. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät.
Jura:
Jättiläismanner hajosi moneen osaan. Kaudella vallitsi lämmin ilmasto, jäätiköitä ei ollut missään. Saniaisia ja havupuita oli paljon. Jura oli dinosaurusten aikaa ja nähtävästi aikansa suurin dinosaurus oli Brachio-saurus. Epäillään, että jotkut dinosaurukset olivat tasalämpöisiä, kuten nisäkkäät.
Liitu:
Elämän uusi aika (65 mvs - nykyaika)
Tertiääri:
Dinosaurukset kuolivat jo sukupuuttoon ja nisäkkäiden kausi alkoi. Nisäkkäät synnyttivät eläviä poikasia ja kehittyivät kohti nykyistä. Nisäkkäiden ja lintujen lajimäärät kasvoivat. Kauden alussa ilmasto oli laajalti kosteaa ja se viileni ja kuivui kohti loppua.
Kvartääri:
Ilmastoltaan viileä ajanjakso, jossa esiintyy myös toistuvasti jäätiköitä. Maapallolla eleli mm. mammutteja, jättiläishirviä ja hirmulintuja. Ihmiset kehittyivät kehittymistään ja lopulta heistä tuli meidän kaltaisiamme.
Ilmastoltaan viileä ajanjakso, jossa esiintyy myös toistuvasti jäätiköitä. Maapallolla eleli mm. mammutteja, jättiläishirviä ja hirmulintuja. Ihmiset kehittyivät kehittymistään ja lopulta heistä tuli meidän kaltaisiamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti